Nuorten puheenvuorot

Työpajoihin osallistuneet: Taiteella voi vaikuttaa

Minttu Härkönen

Alunperin kuulin Meidän maaseutumestat -hankkeesta itseasiassa äitini kautta. Seuraavaksi sitä vinkattiinkin minulle kirjastosta ja pari tuntia myöhemmin sain Wilma-viestiä kahdelta koulumme opettajalta samasta aiheesta. Olen ollut aika aktiivinen alueellamme olevissa luovissa projekteissa, joten en sinänsä yllättynyt siitä, kuinka monesta paikasta sain hankkeesta kuulla. Ja ilmoittauduinkin mukaan nopeasti lukiessani tarkemmin, mistä oli kyse.

Lähdin mukaan innolla. Asun pienessä kunnassa. Vaikka vähän väliä on erilaisia projekteja ja mahdollisuuksia osallistua erilaisiin juttuihin, Meidän maaseutumestat -hanke oli jotain, mitä aiemmin en ollut täällä Hausjärvellä päin nähnyt. Nuorten ääntä on koko ajan täällä alettu tuomaan enemmän ja enemmän esiin, mutta taiteen kautta sitä ei aiemmin oltu tehty. Itse taiteen harrastaja olen enemmän musiikin ja teatteritaiteen osaaja, mutta olen halukas kokeilemaan uudenlaisia mahdollisuuksia ja toivoinkin oppivani uusia taitoja ja tapoja tuoda ajatuksiani esille.

Ennakko-odotuksia ei hirveästi ollut. Tunsin entuudestaan melkein kaikki projektiin osallistuvat nuoret, joten tulin ensimmäiseen tapaamiseen avoimin ja rennoin mielin. Paikalla oli monia erilaisia persoonia ja erilaisia osaajia, joten odotin innolla mitä porukkana saataisiin aikaan. Lopullinen näyttelymme Unelmien paikka, olikin täydellinen osoitus meidän ryhmämme eri ihmisistä. Kaikki lähtivät joko yksin tai jonkun kanssa tuomaan esille omin tavoin jotain parannusta jonka olimme yhdessä kotikulmillemme keksinyt. Lopputuloksena oli monipuolisia taidonnäytteitä, joita pääsimme esittelemään kunnanjohtajalle ja sivistystoimenjohtajallekin.

Yksi meidän esille tuoma idea päätyikin toteutumaan, kiitos alueemme nuorisotoimen. Viime kesänä kunnankirjastomme pihalle rakentui yleinen graffitiseinä, joka on kaikkien halukkaiden käytössä. Tieto siitä, että oma ääneni on ollut oikeasti mukana vaikuttamassa johonkin oli jotain uutta. On ollut todella kivaa seurata kuinka viikoittaisella tasolla graffiti seinä muuttaa ulkonäköään.

Opin projektin myötä myös uusia asioita vaikuttamisesta. Nykyään ideoita ja ajatuksia pystyy tosi monin keinoin jakamaan. Aina ei ole pakko mennä normien ja tiettyjen mallien mukaan. Abstraktit ja uudet keinot herättävät usein enemmän mielenkiintoa, joka voi mahdollistaa ideoiden kuuluvuutta entisestään. Taide itsessään on todella monipuolinen asia. Se on osa kaikkea ja sitä pystyy yllättävän helposti käyttämään hyödyksi monissa asioissa.

Kaiken kaikkiaan projekti oli todella mielenkiintoinen ja olen erittäin iloinen, että lähdin mukaan. Ihanassa porukassa me nuoret pääsimme luomaan uusia asioita ja keskustelemaan mielipiteistämme aikuisille, jotka oikeasti kuuntelivat. Kaikkien nuorten pitäisi saada mahdollisuus samaan. Oman äänen kuuluvuus on tärkeää ja toivon, että tulevaisuudessa samanlaiset projektit mahdollistavat samanlaisia kokemuksia myös muille nuorille.

Henni Palsala

Nuori Taide -foorumi aloitti uuden nuorille suunnatun projektin keväällä 2022, jonka tarkoitus oli antaa mahdollisuus päästä vaikuttamaan taiteen keinoin. Päädyin mukaan Nurmijärven Monikon nuorisotilan kautta. En alkuun oikein tiennyt mitä odottaa, vaikka olenkin ollut mukana vaikuttamisessa. Oli jännittävää lähteä uuteen porukkaan. 

Ensimmäisellä kerralla tapasimme nuoren vaikuttajan, jonka kanssa oli todella mielenkiintoista päästä juttelemaan. Pääsimme myös tutustumaan toisiimme. Olen yleensä melko varautunut uusien ihmisten seurassa, mutta kun huomasin tuntevani ison osan muista ryhmämme nuorista, oli helpompaa päästä mukaan ja meillä olikin todella hyvä ryhmähenki heti alusta lähtien. Jo alussa nauroimme kaikki vedet silmissä ja aloittamisesta ei meinannut tulla mitään. Lopulta saimme kuitenkin prosessin vauhtiin ja päätimme kirjoittaa biisin nuorten mielenterveydestä nimellä Sun mieli.

Toisella kerralla aloimme jo kirjoittaa lyriikoita. En ole ennen tehnyt kappaletta, mutta porukassa laulun sanoja tuli jatkuvalla sykkeellä. Toinen ohjaajistamme piti meille myös harjoituksen, jossa meillä oli vähän aikaa kirjoittaa kuvaus toisistamme. Se oli kivaa.

Seuraavaksi pääsimme kuvaamaan musiikkivideota kahden muun ryhmäläisen ja ohjaajamme kanssa. Olen aina viihtynyt kameran edessä, joten luonnollisesti esiinnyin paljon myös videollamme. Kuvasimme ulkona ja yhtäkkiä alkoikin rankkasade. Kastuimme nopeasti ja tuli kylmä, mutta ainakin saimme hyvän tunnelman. Loput ryhmästä, jotka olivat jääneet sisälle viimeistelemään sanoja olivat tietysti vahingoniloisia, mutta olisin minäkin heidän asemassaan ollut.

Lopuksi piti vielä tietysti äänittää räppimme. En ole ennen oikeastaan tehnyt mitään vastaavaa, joten oli ihan uusi kokemus äänittää omaa räppiään ja vieläpä omia lyriikoitaan, mutta se oli tosi kivaa. Saimme myös avuksemme ammattilaisen. Äänityksen ja editoinnin jälkeen tuotoksemme oli valmis. Tästä meni vielä jonkin aikaa saada lopputekstitykset ym. hienosäädöt tehtyä, mutta lopulta kappaleemme oli valmis julkaistavaksi.

Emme ehtineet tehdä biisiimme taustamusiikkia, mikä kieltämättä vähän harmitti, mutta se teki ilmeisesti kuitenkin vaikutuksen. Lähetimme biisin koulujemme rehtoreille ja opettajille kuunneltavaksi ja he tulivat kehumaan sitä minulle. Uskon että se herätti kaikissa heissä tunteita ja ajatuksia. Toivon, että he muistavat vastaisuudessa ajatella nuorten mielenterveyttä useamminkin. 

Taide on todella vahva vaikuttamisen väline ja sen avulla ihmiset voivat nähdä asioita sellaisesta näkökulmasta, jota eivät ole koskaan ajatelleetkaan, ja toivon, että meidän kappaleemme tuo juuri sellaista näkökulmaa. Lopuksi haluan vain sanoa: mitä paremmin ymmärrämme toisiamme, sitä paremmin me kaikki voimme. 

Nuori yhteiskuntavaikuttaja Lea Lintula: Missä elän? Mihin kaipaan muutosta?

Kuvan tekstit: (oikealla) Check in tilaan. Missä me eletään? Miten yksilöt asettuvat maailmassa/ minne minä asetun ympäristössäni ja yhteisöissä? Mitä turvallisempi tila tarkoittaa meille? Minkälaisissa yhteisöissä toimin? Minkälaiset asiat tekevät yhteistyöstä kivaa?
(vasemmalla)  Check out tilasta. Miten demokratia toimii Suomessa? Mikä on minun vastuuni ympäristössäni? Mihin kaipaan muutosta? Mikä ärsyttää? Miten voin vaikuttaa asian muuttumiseen?

Kuvassa nostan esiin kysymyksiä, joita olemme käsitelleet nuorten kanssa Meidän maaseutumestat -hankkeessa. Kysymisen ja yhteistyön tärkeys korostuu omassa aktivistisessa tavassani elää ja olla. Hankkeessa pyrin jakamaan nuorten kanssa tilaa tunteille ja ajatuksille sekä oman toiminnan vahvistamiselle osana yhteisöjä. Jokainen tila ja ryhmä oli kovin erilainen. Pedagogisesti koen tärkeäksi kuuntelemisen, kysymisen ja tilan muokkaantuvuuden sen osallistujien mukaisesti, joten keskustelumme elivät jokseenkin erilaisiin suuntiin. Nuorilta kuitenkin nousi toisiaan muistuttavia huolia etenkin liittyen julkisten kulkuvälineiden huonoihin yhteyksiin ja koulu väsymykseen. 

Oma osuuteni projektissa yhteiskunnallisena vaikuttaja oli opettavaista ja inspiroivaa myös itselleni. Monet nuoret tuntuivat olevan valmiita jakamaan haastavia ajatuksia ja kokemuksia avoimesti sekä toimimaan toisiaan kunnioittavasti ryhmässä. En valitettavasti päässyt kokemaan muuta taiteellista prosessiam mitä tähän hankkeeseen liittyi.  Toivottavasti projekti loi yhteistyön ja luovuuden iloa osallistuneille sekä inhimillistä olemista ja kasvua.