Mitä opimme?

Huomioita ja oppeja hankkeesta

Meidän maaseutumestat -hanke oli Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiölle ensimmäinen Leader-rahoitteinen hanke. Taidekeskus on ollut mukana erilaisissa taidekasvatushankkeissa ja toteuttanut työpajoja eri yhteistyökumppanien kanssa. Meidän maaseutumestat -hanke oli kuitenkin laajin tämänkaltainen hanke. 

Tähän on kerätty joitakin huomioita ja oppeja hankkeesta:

Toiminta – Todellisuus on jotain muuta kuin paperilla oleva suunnitelma

Osallistujien ja yhteistyökumppaneiden mukaan saamisessa on iso työ.

Hienointa hankkeessa, jossa halutaan tuoda esille nuorten näkemyksiä, olisi saada mukaan nuoria omaehtoisesti ja heidän omasta mielenkiinnostaan käsin. Yksittäisten nuorten tavoittaminen ja innostaminen uuteen projektiin on kuitenkin hyvin haastavaa. Heille kohdistettu yleinen viestintä ei ole tuloksellista. Paras keino on, että nuorille tutut lähiaikuiset rohkaisevat heitä osallistumaan.

Helpompaa onkin kutsua, pyytää tai houkutella mukaan valmis ryhmä, esimerkiksi harrastus- tai kouluryhmä. Toisaalta myös yhteistyökumppanien saaminen mukaan avoimella ilmoittautumisella on haastavaa. Haasteellisuutta hankkeen konseptissa kasvattaa se, että kohderyhmänä ovat nuoret, jotka eivät harrasta taidetta.

Vuosi oli liian lyhyt aika.

Jos hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuoden aikana, ryhmät olisi hyvä olla olemassa jo toiminnan alkaessa. Osallistujien saaminen vaatii paljon pohjatyötä. Aluksi on tehtävä massamarkkinointia. Sitten on aloitettava kohdennettu markkinointi. Sen jälkeen suora kontaktointi. Potentiaalit yhteistyökumppanit ovat suunnitelleet vuosikellonsa ja toiminnan sisällön vähintään puoli vuotta aikaisemmin. Kesken toimintavuotta tällaiseen projektiin on haastavaa tulla mukaan lyhyellä varoitusajalla. Yhteistyötahon olisi hyvä saada jopa jo vuotta aikaisemmin aikataulutettua tällainen projekti ohjelmaansa. Aikatauluttaminen on hyvä saada tehdä rauhassa. Se on niin hankkeen työntekijöiden, yhteistyökumppanien kuin nuortenkin etu.

Suunnittelu ja joustavuus ovat tärkeitä elementtejä.

Jotta työskentely olisi kaikkien ja ennen kaikkea nuorten näkökulmasta mahdollisimman antoisaa, tulisi varata tarpeeksi aikaa suunnittelulle ja toiminnan sopeuttamiselle ryhmän tarpeiden mukaan. 

Tässä hankkeessa kullekin ryhmälle varattiin projektiin 12 tuntia. Se on aika paljon pois ryhmän muusta toiminnasta kesken toimintavuoden. Toisaalta se oli vähän aikaa vaikuttavan taideteon toteuttamiseen: yhdessä suunnitteluun, nuorten toiveiden mukaisten materiaalien ja tarvikkeiden hankintaa, teoksen tekemiseen sekä vaikuttamisviestien lähettämiseen ja seurantaan.

Hankkeen työntekijöiden eli taiteilija-ohjaajien olisi myös hyvä saada ennakkotietoa ryhmästä.
Heiltä edellytetään paljon joustavuutta, koska ryhmät ovat erilaisia. Toiset vaativat enemmän aikaa kuin toiset tutustumiseen ja työskentelyyn. 

Hankekoordinaattorille on hyvä varata tarpeeksi työtunteja.

Hankkeessa, jossa työskennellään usean kunnan alueella, useiden yhteistyökumppaneiden kanssa ja käynnissä on useampia projekteja yhtä aikaa, hankekoordinaattorin on hyvä olla täysipäiväinen. Meidän maaseutumestat -hankkeessa oli osa-aikainen hankekoordinaattori.

Hankkeessa, joka muodostuu vasta toteutettaessa, tapahtuu aina yllättäviä asioita. Yllättäville asioille tulee varata aikaa. On epätodennäköistä, että kaikki sujuisi ennakkoon suunnitellussa aikataulussa.

Hankkeen hallinnointi vie paljon aikaa. Kaikki mahdollinen hankkeeseen liittyvä työ olisi hyvä olla hankekoordinaattorin työpöydällä. Hankkeen taloudenhallinta ja toteuttaminen liittyvät niin tiukasti yhteen, että niitä ei kannata eriyttää eri ihmisille. Hankkeen väli- ja loppuraportointi ja niihin liittyvän datan kerääminen on iso työ, johon tulee varata reilusti aikaa. Myös Leader-rahoitteisen hankkeen maksatuksen hakeminen on työlästä ja aikaa vievää (kts. alempana).

Maaseutualueella liikkuminen vaatii hyvää suunnittelua.

Koska maaseutualueiden julkinen liikenne on vähäistä, vaati kulkeminen nuorten ryhmien luo paljon suunnittelua. Sujuvuuden ja ajankäytön kannalta järkevintä usean pienen kunnan alueella tapahtuvaan toimintaan olisi käyttää henkilöautoa. 

Sisältö – Vaikuttaminen taiteen keinoin on antoisa, mutta panostusta vaativa teema

Taiteelliseen ja luovaan työskentelyyn nuorten kanssa tulee varata aikaa.

Hankkeessa työskentelyä nuorten kanssa oli 12 tuntia tiiviissä aikataulussa. Sekä luovalle ideoinnille että teoksen toteuttamiseen se oli liian vähän. 

Projektin eri vaiheet on hyvä sijoittaa pidemmälle aikavälille, jotta 

  • ideat voivat hautua
  • on aikaa materiaalien ja välineiden hankinnalle (hankkeen konseptissa taiteen tekemisen muodoista päättävät osallistujat projektin aikana) 
  • ennättää rauhassa hoitaa teosten tekemiseen ja esittämiseen liittyvät käytännönasiat (esim. luvat yms.)

Vaikka hankkeen konseptissa nuoret päättävät taiteellisen työskentelyn sisällöstä ja tekotavasta, on taiteilijoille tärkeää varata työaikaa ennen nuorten kanssa työskentelyä, sen jälkeen sekä työpajakertojen väleihin. Nuorten ideoiden eteenpäin viemiseen tarvitaan suunnitteluaikaa. 

Aina tulee myös asioita, joita nuoret eivät voi tai osaa tehdä itse. 

Yhteistyötahojen työntekijöille kannattaa avata konsepti hyvin. Se, että nuoret päättävät vasta projektin aikana mitä ja miten tehdään, koetaan haasteelliseksi. Idean etsiminen ja luova prosessi koetaan helposti ”tyhjäkäyntinä”. Vahva pedagoginen perinne on, että osallistujille annetaan tehtävä, jonka he suorittavat. Etukäteen valitut tekemisen tapa ja materiaalit helpottaisivat hankkeen toteuttamista ja työskentely olisi strukturoidumpaa. Silloin kuitenkin jäisi pois olennaisia osia taiteellisesta prosessista: ideointi ja sen miettiminen, mikä olisi paras tapa tuoda esille idea ja ajatus. 

Vaikuttaminen vaatii panostamista.

Nuorten aito mahdollisuus vaikuttamiseen vaatii monia vaiheita: luottamuksen rakentamista, orientoitumista, motivointia, rohkaisemista, ideointia, yhteistä kehittämistä, päätöksentekoa, asioiden selvittämistä, kontaktointia ja viestintää. Nuoria on kuunneltava herkällä korvalla. Vaikuttamisen aihe ja tapa voi syntyä ohi menevissä hetkissä ja vapaassa nuorten keskinäisessä jutustelussa. Mikään nuorten esille nostama asia ei ole liian pieni otettavaksi vaikuttamisen aiheeksi. Nuorten kohdalla oma elinpiiri on hyvä lähtökohta vaikuttamistoiminnan kokeilemiselle. 

On tärkeää kertoa nuorille, onko heidän viestinsä mennyt eteenpäin ja miten siihen on reagoitu. Kaikkien osapuolten kannalta toimivin ja palkitsevin ryhmä olisi joukko nuoria, joille projekti olisi periodimainen harrastus, johon he sitoutuvat omaehtoisesti pidemmäksi aikaa. 

Osallistujat – Keskenään erilaiset ryhmät ovat hankkeen rikkaus

Toteutetussa hankkeessa projektit saatiin toteutettua kahdeksasta kunnasta yhtä lukuun ottamatta. Onnistuminen vaatii todella paljon työtä, yhteystietojen etsimistä, viestejä ja puhelinsoittoja. Hankkeen tavoitteena oli tavoittaa keskenään erilaisia nuorten ryhmiä ja erityisesti erilaista taidetta harrastavia nuoria. Keskenään erilaiset ryhmät teettävät enemmän työtä, mutta sitä myöten projektien tuotokset ovat keskenään erilaisia ja ryhmiensä oloisia.

Ammattitaitoiset ohjaajat saavat nuoret innostumaan taiteellisesta työskentelystä. Tämä vaatii ohjaajilta taide- ja taidepedagogisen osaamisen ohella myös hyviä yleisiä pedagogisia ja ryhmänohjaamisen taitoja. Vaikuttaminen taiteellisen työskentelyn lähtökohtana toimii nuorille. Tuotoksissa näkyvät ja kuuluvat nuorille tärkeät asiat. 

Eri kuntien alueelle levittäytyvässä hankkeessa olisi hienoa, että eri kuntien nuoret tapaisivat toisensa. Tämä oli hankkeessa tavoitteena, mutta sitä ei saatu toteutettua, koska projektien toteutuminen venyi loppuvuoteen. Myös nuorten motivoiminen omalla ajallaan osallistumaan tällaiseen tilaisuuteen on haastavaa.

Rahoitus – Leader-rahoituksen työläys yllätti

Maksatuksen tekeminen on työlästä.

Koska Leader-rahoituksessa hankkeelle saa rahoituksen vasta jälkikäteen tositteita vastaan,

  • tulee toteuttajalla olla omaa pääomaa omarahoitusosuuden lisäksi. 
  • paljon pieniä kuluja sisältävässä hankkeessa rahoitukseen liittyvää työtä on todella paljon. 
  • usean kunnan alueella julkisilla liikennevälineillä liikkuminen ei sovi rahoitusmuotoon. Maksatukseen vietävien matkalippujen määrä oli suuri ja tositteet lippujen käytöstä teetti paljon työtä. Maksatuksen osalta oman henkilöauton käyttö olisi järkevämpää.
  • hanke, jossa maksetaan palkkaa useille työntekijöille, teettää paljon työtä. Maksatuksessa täytyy todentaa kaikki palkkoihin ja palkkioihin liittyvät kulut (palkkakuitit, todistukset TyEl- ja vakuutusmaksuista sekä todiste palkanmaksun suorituksesta). 
  • helpoin tapa on teettää työtä ostopalveluna, josta tulee lasku.
  • myös työntekijöiltä vaaditaan lisäpanostusta, koska työajanseurannan tulee sisältää myös selvitys työn sisällöstä.

Budjetin ei kannata olla liian tiukka.

Palkkoihin kannattaa budjetoida reilusti rahaa. Koska toteutetussa hankkeessa yhteistyökumppanien mukaan saaminen oli odotettua haastavampaa, toimintaa ei saatu toteutettua kalenterivuodelle tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Vaikka hankkeelle sai helposti jatkoaikaa seuraavalle vuodelle, budjetti ei kasvanut. Hankekoordinaattorin työtunteja pystyi hieman lisäämään kattamalla kuluja joidenkin muiden budjettikohtien pienemmillä menoilla, mutta suurin osa töistä siirtyi organisaation oman henkilökunnan tehtäväksi ja näin ollen myös kustantamaksi. Rahaa ja aikaa kannattaa budjetoida avustuksen maksatukseen. Hankerahoituksen systeemi (maksatuksen hakeminen tositteita vastaan) teetti huomattavasti ennakoitua enemmän työtä ja sen kustannukset maksoi organisaatio itse. 

Palautteet

”Liian vähän aikaa projektille.”

”Ikävää, kun loppukaronka venyi.”

”Lisää tällaisia projekteja.”

”Nuorilla paljon mahdollisuuksia vaikuttaa jo ennestään. Meidän maaseutu mestat-projekti oli yksi osa sitä.” 

””Mykkä” ryhmä oli haastava.”

”Liian iso ryhmä.”

”Harmittaa, kun ei saatu toteutettua ensimmäistä toivetta.”

”Nuorilla oli hauskaa.”

”Projekti tiivisti ryhmää.”

”Toivotaan lisää samantapaista toimintaa.”

”Vastaavia projekteja ehdottomasti lisää! En tiedä milloin ja mitä, mutta esimerkiksi paikallisten taiteilijoiden, käsityöläisten tai muiden alueen pienyrittäjien kanssa olisi todella kiva tehdä yhteistyötä ja projekteja!”

”Nuoret olivat aktiivisempia kuin normitoiminnassa.”

”Nuoret saivat puhtia olla oma-aloitteisempia.”

"Julkistamistilaisuus oli kiva. En tajunnut, että tekemisellä olisi voinut oikeesti olla vaikutusta johonkin ihmisryhmään." 

”Tuntui turhalta, koska ei ollut selkeää ajatusta. Tuntui vaikealta osallistua kun oli niin rikkonaista."

”Olisi kaivattu lisää struktuuria eli eri konseptia.” 

”Se tekee haastavaa välillä, kun on niin vapaat kädet.” 

”Ehkäpä tiiviimpi tekotahti projektin suhteen olisi toiminut paremmin.”

”Nuoria ei kannata painostaa tekemään taidetta, sillä on oman näkemykseni mukaan hyvin negatiivisia seurauksia.”

”Ideana mieletön.”

”Niin tervetulleita tällaiset.”

”Mukana tulevaisuudessa.”

”Todella vaikuttunut arvostavasta ilmapiiristä, jonka kordinaattori ja taiteilija loivat nuorten kanssa.” 

”Toivottavaa olisi hieman järjestyneempi työtapa.”

”Käytännön asioiden pyörittäminen voisi olla helpompaa, jos kaikki hoituisi projektin puolesta, varsinkin kun projekti on luonteeltaan hyvin avoin ja määräytyy valitun taidemuodon mukaan – mikä on samalla yksi projektin hienouksista.”

”Voisimme osallistua vastaavaan projektiin noin kolmen vuoden päästä, kun uudet nuoret ovat kasvaneet vaikuttajaikään.” 

Projektin hienous ja samalla haaste on luovassa osiossa. Koska taidemuoto ja asia/kohde, johon haluttiin vaikuttaa, määrittyivät vasta nuorten kanssa, käytännön järjestelyihin jäi niukasti aikaa.” 

”Voisi olla materiaalipaketti/konsepti, joka ei ole niin riippuvainen paikasta.” 

”Mahtava konsepti ja kiva oli päästä mukaan!”

”Osa nuorista heittäytyi innolla mukaan, toiset lämpenivät pikkuhiljaa ja toiset eivät ehkä tällä aikataululla vielä päässeet vauhtiin.”

Päivi Venäläinen
Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiön toiminnanjohtaja