Demokratiakasvatusta taidetyöpajoissa

Yhteiskunnassamme esiintyy useita demokratian ilkeitä ongelmia, joita yhdistää se, että niihin ei ole olemassa yksinkertaista ratkaisua. Ongelmilla on useita puolia ja niiden ratkaiseminen on haasteellista.

Visuaalinen taide mahdollistaa demokratian ilkeiden ongelmien käsittelyn perinteisemmästä sanallisesta demokratiaan osallistumisesta poiketen kuvallisen ilmaisun keinoin. Nuori demokratia -taidepajat tarjoavat nuorille mahdollisuuksia kehittää taiteellista ilmaisuaan ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun samanaikaisesti. Taidepajoja ohjaavat taiteen ja demokratiakasvatuksen ammattilaiset.

(Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)

Nuori Demokratia -taidepajat. Logoja: Opinkirjo ja Nuori Taide. Lisäksi tekstit: Auran yhtenäiskoulu ja kuvataiteilija Rauha Aaltonen

Nuori demokratia -taidepajat Aurassa

Nuori Taide ja Kehittämiskeskus Opinkirjo järjestivät yhteistyössä Auran yhtenäiskoulun kanssa syksyllä 2021 kolmen Nuori demokratia -taidepajan kokonaisuuden. Taidepajat toteutettiin livenä Auran yhtenäiskoululla kuvataideopettaja Terhi Mäkisen 9. luokan kuvataiteen valinnaisen oppitunneilla. Yksittäisen taidepajan kesto oli 1,5 tuntia ja ne ohjasi nuori maalaukseen ja taideohjaukseen erikoistunut kuvataiteilija Rauha Aaltonen. Taidepajoihin osallistui 14 yhdeksäsluokkalaista.

Nuori demokratia -taidepajojen tavoitteena on lisätä nuorten ymmärrystä demokratian ilkeistä ongelmista ja vaikuttamismahdollisuuksista. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikuttamisen tapoja nuoret kokevat merkityksellisinä. 

Otteita taidepajojen päiväkirjasta

24.11. Demokratia ja visuaalinen taide vuorovaikutuksessa

Ensimmäisen työpajan aluksi tutustuttiin lyhyesti demokratiaan aiheena ja kuvataiteilija-ohjaaja Rauhan tekemään taiteeseen. Intron jälkeen opiskelijat aloittivat oman maalauksen suunnittelun. Taideteoksen aiheena oli kuvata nuorelle taiteen tekijälle itselleen tärkeä demokratian ilkeä ongelma maalauksen keinoin. Kirjallista suunnitelmaa teokselle ei tehty, koska haluttiin painottaa aiheen käsittelyä kuvallisesti. Materiaaleina työpajassa käytettiin 50×60 cm kokoisia pinkopohjia (kehykseen kiristetty maalauskangas) ja akryylimaaleja.

1.1. Kuvalliseen ilmaisuun syventymistä

Toisessa taidepajassa keskityttiin teosten luonnostelun jälkeen itse maalaamiseen ja maalaustekniikan kehittämiseen. Taiteilija-ohjaaja tarjosi opiskelijoille yksilöllistä tukea ja keskusteli samalla heidän kanssaan teokseen valitusta aiheesta.

8.1. Taiteellista kehittymistä ja yhteistyötä taiteilijan kanssa

Viimeisessä taidepajassa opiskelijat jatkoivat keskeneräisiä maalauksia, joista suurin osa valmistui vasta taidepajojen jälkeen. Taidepajassa jatkettiin demokratiasta keskustelu visuaalisen kulttuurin kontekstissa taiteilijan ohjauksessa. Osallistujia pyydettiin myös antamaan palautetta taidepajoista ja yhteistyöstä.

(Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)

Keskeneräinen maalaus, jossa pilviä, liekkejä, vettä ja perhonen

Sennin ’Perhoset ja liekit’ teos käsittelee luonnon ja ilmastonmuutoksen teemoja.

Palautteen mukaan opiskelijat kokivat inspiroivina taiteilijan kanssa työskentelyn ja oikeille maalauskankaille maalaamisen. Visuaalisen tekemiseen ja demokratian yhteys jäi palautteen perusteella osin hataraksi. Taiteilija ja kuvataideopettaja olisivat toivoneet enemmän aikaa demokratian teemoihin perehtymiseen sekä muutaman lisäkerran, jotta teokset olisi saatu taidepajojen aikana valmiiksi.

Taidepajasta kävi tekemässä jutun Auranmaan Viikkolehden toimittaja.

Taidepajassa valmistuneita teoksia

Maalaus, jossa keskellä maapalloa kannattelevä käsi, ympärillä salamia, vettä ja tulta

Emiilia Kankaran akryylimaalaus ’Maapallo kourassa’

maalaus, jossa on vierekkäin kaksi rakennusta

Kaseperin maalaus ’Rakennus’ ottaa kantaa siihen, miten uusirakennusta lisätään, mutta vahoja rakennuksia ei kunnosteta.

Maalaus, jossa kymmeniä geometrisia ja erivärisiä muotoja päällekkäin

Nerissan maalaus ’Värikuviot’ on abstrakti tutkielma kaaoksesta.

Kehittämässä kestävää demokratiakasvatusta

Silloinen Suomen taiteilijaseuran puheenjohtaja Hanna Ojamo (2013) kirjoitti Taiteilija lehdessä vuonna 2013 ”Samoin taiteen demokraattinen velvollisuus on kertoa kansalle, mitä sisältöjä taiteessa juuri nyt liikkuu, ja miten ne tulevat muuttamaan ajatuksia, joita kohdistamme elämään, yhteiskuntaan ja taiteeseen yleensä”. Ojamon tapaan uskomme, että taiteella on tärkeä rooli yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, kuten demokratiassa. Etenkin nuorten taiteen kautta meidän on mahdollista saada arvokasta tietoa nuorten kokemusmaailmasta ja tukea heitä kasvussa aktiiviseksi kansalaiseksi itselleen merkityksellisen vaikuttamistavan kautta. Tämä edellyttää taitoa tunnistaa ja harjoitella erilaisia vaikuttamisen tapoja sekä rohkeutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Vaikka Nuori demokratia -taidepajapilotti Auran yhtenäiskoululla koettiin onnistuneeksi, tuloksissa painottuu, että nuoret tarvitsevat lisää työkaluja ja ohjausta demokratiaan osallistumiseen. Lisäksi nuorten kanssa työskentelevät aikuiset toivovat työkaluja demokratian yhdistämiseen osaksi muita oppiaineita, kuten kuvataidetta.

Vastikään päättynyt (23.1.2022) aluevaalien äänestyaktiivisuuden alhaisuus herätti myös huolta koulujen roolista demokratikasvattajina. Demokratiataitoja voi oppia harjoittelemalla ja koulu nähdään yhtenä keskeisenä toimintaympäristönä harjoittelulle. Esimerkiksi osallistava keskusteleminen, perusteleva kannanotto ja päätöksenteko ovat taitoja, joita suositellaan harjoiteltavan päivittäisessä kouluarjessa. Äänestämistäkin voidaan kokeilla. (Liiten, 2022)

Opinkirjo onkin järjestänyt yhteistyössä eduskunnan kanssa jo vuosia joka toinen vuosi Nuorten parlamentti -tapahtumaa, jossa nuoret ympäri suomen kokoontuvat päiväksi eduskuntaan täysistuntoon. Oppeja näistä tapahtumista käytetään myös osana Nuori demokratia -konseptia.

Vuoden 2022 Nuorten parlamentti toteutetaan etänä. Lisätietoja: Kehittämiskeskus Opinkirjo, Tiina Karhuvirta, p. 050 515 0017, tiina.karhuvirta(a)opinkirjo.fi

Nuori Taide ja Opinkirjo jatkavat Nuori demokratia -työpajakonseptin suunnittelemalla uusia taidepajoja valtakunnallisesti yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Projektille haetaan myös lisärahoitusta.

Haluamme olla mukana kasvattamassa aktiivisia kansalaisia, jotka 

  • kokevat osallistumisen demokratiaan merkityksellisenä velvollisuutena
  • tuntevat erilaisia vaikuttamisen keinoja
  • ovat tietoisia taiteen kyvystä muuttaa ajatuksia ja toimintaa
  • tuovat rohkeasti esiin erilaisia aiheita taiteen keinoin

Osallistu Nuori demokratia -konseptin kehittämiseen!

Oletko yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostunut nuori, visuaalisen alan ammattilainen tai nuorten ohjaaja? Hae mukaan osaksi Nuori demokratia -konseptin kehittämistiimiä. Lisätietoja: nuoritaide(a)artcentre.fi.

Nuori demokratia -taidepajat mediassa

Virtanen, A. Taidetta taiteilijan opastuksessa. Taidot & Taiteet. Auranmaan Viikkolehti. 14.12.20221.

Lähteet

Liiten, M. Aluevaaleissa äänesti alle puolet ääni­oikeutetuista, ja kaksi puolue­sihteeriä toivoi lisää demokratia­opetusta kouluihin – Mitä kouluissa voitaisiin tehdä? Helsingin Sanomat. 26.1.2022. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008567689.html?share=1e808bc5d5da50aa847cee03d2d272bc 

Ojamo, H. Demokartiasta ja Taiteesta. Taiteilija-lehti. 8.10.2013. https://taiteilijalehti.fi/demokratiasta-ja-taiteesta

Kirjoita kommentti